<
<
fi
en CN
fi
en CN

Innovaation ABC – Always Be Capturing

Fasilitaattorin työ on auttaa asiakasyritystä löytämään ratkaisut haasteisiin, ei keksiä niitä itse. Fasilitaattori toimii siis katalyyttinä yhteistyölle ja fasilitaattorin täytyy muistaa kolme tärkeää kirjainta ABC – “Always Be Capturing”.

Fasilitaattorin työ on auttaa asiakasyritystä löytämään ratkaisut haasteisiin, ei keksiä niitä itse. Fasilitaattori toimii siis katalyyttinä yhteistyölle ja fasilitaattorin täytyy muistaa kolme tärkeää kirjainta ABC – “Always Be Capturing”. Havainnoi, poimi oleelliset asiat keskustelusta ja kirjaa ne ryhmän nähtäville. Tällä tavoin ajatukset tulevat dokumentoitua, koko ryhmän on helpompi sitoutua niihin ja niihin on myös helppo palata keskustelun edetessä. Monesti syntyy myös ahaa-elämyksiä, kun keskustelu on edennyt jo pitkälle ja sitten huomataan jokin tärkeä pointti muistiinpanoista. Symbiolla fasilitaattorin työ perustuu vahvasti Design Thinking -menetelmiin. Menetelmät ovat loistavia ja yleensä fasilitaattorin onkin tärkeä luottaa menetelmiin ja tavoiteltu lopputulos kyllä syntyy. Joskus vain asiat eivät mene kuin Strömsössä. Tässä muutama haastava tilanne fasilitaattorin päiväkirjasta ja huomioita, kuinka niihin voi varautua.

Viikon design sprint / Eteneminen pysähtyy jo alussa

Viikon mittainen työpaja yhdessä asiakasyrityksen kanssa lähti maanantaiaamuna vauhdilla käyntiin ja olimme edenneet piirtämään karttaa siitä kuinka pääsemme tavoitteeseemme ja mitä toimijoita siihen liittyy. Toimijoiden lista alkoi kasvaa todella pitkäksi ja oli hankala hahmottaa toimenpiteitä, jotka johtaisivat tavoitteeseen. Asiakaskin alkoi olla hämmennyksen vallassa, tuleeko tästä mitään?

Ratkaisu: Tauko! Asiakas sai hengähdystauon hankalasta tilanteesta ja samalla pystyin tekemään nopean tilannearvion ja vaihtaa menetelmää kartasta asiakaspolkuun.

Huomiot: Toisinaan voi olla paikallaan vaihtaa mentelmää, jos havaitsee, että käytetty menetelmä ei palvele tavoitetta. Tarkista siis mitä kysymystä ollaan ratkaisemassa ja kysy itseltäsi, onko tämä paras mahdollinen menetelmä juuri tähän tilanteeseen.

Neljän tunnin työpaja / Ratkaisuun syöksyminen

Työpajan tavoitteena oli hahmottaa eri käyttäjäryhmiä asiakkaan palvelulle, ja kuinka heitä voitaisiin ohjeistaa paremmin palvelun käyttöönotossa. Keskustelimme paljon käyttäjäymmärryksestä, mutta ennen kuin pääsimme pureutumaan kunnolla käyttäjäryhmiin ja pullonkauloihin asiakkaan näkökulmasta, ajautui keskustelu kovaa vauhtia teknisiin ratkaisuihin. Vaarana oli, että ymmärrys käyttäjästä jäisi vähäiseksi ja ratkaisuja mietittäisiin vain teknologisesta näkökulmasta.

Ratkaisu: Keskustelun ohjaaminen takaisin päivän tavoitteeseen ja persoonakortti -menetelmän hyödyntäminen.

Huomiot: Ratkaisukeskeisyys on luontevaa etenkin suomalaisille, mutta uusia palveluita innovoidessa on tärkeä rakentaa empatiaa loppukäyttäjään. Näin ymmärretään paremmin mitä ja kenen ongelmaa ollaan ratkaisemassa ennen kuin syöksytään ratkaisu kimppuun. Persoonakorttien avulla loimme arkkityyppejä käyttäjistä ja ymmärsimme paremmin heidän elämäänsä.

Päivän innovaatiotyöpaja / Totaalinen hiljaisuus

Sain tehtäväksi fasilitoida päivän mittaisen työpajan luokalliselle yläkoulun oppilaita. Työpaja oli tarkoitus aloittaa yhteisellä keskustelulla päivän innovaatiohaasteesta ja tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen. Vastassa oli totaalinen hiljaisuus. Oppilaat olivat selkeästi epämukavuusalueella, eikä keskustelua syntynyt.

Ratkaisu: Muutin lähestymistapaa nopeasti, jaoin jokaiselle post-it laput ja pyysin kirjaamaan ajatuksia viiden minuutin ajan lapuille. Ideoita syntyi hurja määrä ja ne toimivat pohjana koko loppupäivän ideoinnille.

Huomiot: Myös ryhmätyössä yksin työskentely nousee arvoonsa. “Alone together” toimii hyvänä ohjenuorana monessa työpajassa: ensin työstetään ajatuksia yksin ja sitten jaetaan ne ryhmän kesken. Näin saadaan varmasti jokaisen osallistujan ääni kuuluviin.

Martti Soininen, Sr. Director, Customer Experience and Innovations

14.02.2018 | Artikkelit